Oulun yliopistossa opetuksen taso ei sentään ole aivan näin huono:

Privately Public – Worse Than Failure

Harvakseltaan on tullut vastaan niitä opettajia, jotka eivät oikeasti tienneet opettamastaan asiasta. Paljon enemmän niitä, joilla tietopuoli on täysin kohdallaan, mutta opetustaidot lapsen kengissä. Opettamisen taitoa voi oppia.

Myös oppimisen taitoa voi oppia, prohvessorimme Mika bloggasi äsken aiheesta: Opiskelumenetelmät kuntoon.

Olen samaa mieltä siitä, että oppiminen on opiskelijan vastuulla. Turha syyttää huonoa opettajaa. Mutta hyvän opettajan merkitystä ei kannata aliarvioida huonosti motivoituneiden oppilaiden innostamisessa. Erityisesti ruotsin opiskelussa tuntuu löytyvän monennäköistä asennevammaa suomalaisten keskuudessa. Huonoa motivaatiota perustellaan erinäisillä syillä, ehkä enimmäkseen sillä, että ruotsin kieltä ei tarvitse. Itselläni oli hyvät ja innostavat ruotsinopettajat sekä yläasteella että erityisesti lukiossa, millä oli ratkaiseva merkitys omaan innostukseeni. Se johti myös hyviin tuloksiin, joita en olisi todennäköisesti saavuttanut ilman hyviä opettajia.

Opetuksen ja opettajien laatuun kannattaa kyllä panostaa. Kaikenlaisia opetuksen laadun kehittämishankkeita tuntuu löytyvän yliopistostakin, mutta ne eivät näy kovin vahvasti käytännön opetustyössä. Harvaan luennoijaan on tarttunut tekemisen meininki. Luennot käydään sananmukaisesti vetämässä pois alta – joskus on opiskelijana sellainen tunne, että tuokin tuli opettamaan pakon edessä; ylevien ajatusten sijaan olikin lounastunti mielessä. Kurssien vetäjät harvoin asettavat selkeitä oppimistavoitteita, jotka käydään alussa läpi ja joiden mukaan eteneminen jatkuvasti tiedostetaan. Välikokeiden järjestäminen ovat hyvä askel tähän suuntaan, mutta eivät vielä yksinään ratkaise ongelmaa. Olli Silvenin käyttämä viikkotentti-malli Digitaaliset suodattimet -kurssilla on jo melko toimiva.

Luennointi on ollut usein sitä, että täyteen kirjoitettuja kalvoja luetaan suoraan, herättämättä yhtään mielenkiintoa aiheeseen. Vielä pahempi on tietysti, jos kalvot on melkein tyhjiä ja luennoija lukee edelleen suoraan niistä. Tämä heijastaa sitä, miten paljon luennoija todella arvostaa yleisöään ja omaa työtään. Mistä tällainen asenne opetusta kohtaan johtuu? Parhaat luennot, joilla olen istunut, ovat poikkeuksetta niitä, joilla yleisö ja luennoijat keskustelevat aiheesta. Luennoijan tehtävä on pitää yleisö aktiivisena, esittää sellaisia väittämiä, jotka nostattavat keskustelun pintaan. Varsinkin suomalaisyleisölle tämä on hankalaa, mutta ei lainkaan mahdotonta. Yleisö ehkä syttyy hitaasti, mutta kun keskustelu pääsee vauhtiin, turhat pidättelyt karisevat ja uusia oivalluksia syntyy. Parhaat oivallukset opiskeluaikanani olenkin saanut keskustelevilla luennoilla. Keskustelua voi herättää monella tavalla, esimerkiksi esittämällä karkean populistisia väittämiä tai kysymyksiä.

Itselleni on siunaus, että ohjelmointi, joka on monen tietotekniikkaa opiskelevan kompastuskivi, kiinnostaa ihan henk.koht., eikä Ohjelmoinnin perusteet tuottanut ongelmaa. Mulla oli mahdollisuus suorittaa se jo lukioaikana Helsingin yliopistossa, Arto Wiklan vetämillä kursseilla. Sen mitä olen Oulussa törmännyt ohjelmoinnin perusopetukseen, olen monille huokaillut, että kaikkien pitäisi päästä peruskurssilla Wiklan oppiin. Arton luennoilla jos ei opi, niin sitten ei missään.

edit: Tässä vielä ansaittua kunniaa Wiklalle: Magister Bonus -palkinto

Douglas C. Schmidt on kirjottanu lyhyen johdannon suunnittelumallien (design pattern) maailmaan. Siinä on hyvä analogia, suoraan lainaten:

Becoming a Chess Master:

• First learn the rules
  • e.g., names of pieces, legal movements, chess board geometry and orientation, etc.

• Then learn the principles
  • e.g., relative value of certain pieces, strategic value of center squares, power of a threat, etc.

• However, to become a master of chess, one must study the games of other masters
  • These games contain patterns that must be understood, memorized, and applied repeatedly

• There are hundreds of these patterns

Becoming a Software Design Master

• First learn the rules
  • e.g., the algorithms, data structures and languages of software

• Then learn the principles
  • e.g., structured programming, modular programming, object oriented programming, generic programming, etc.

• However, to become a master of software design, one must study the designs of other masters
  • These designs contain patterns that must be understood, memorized, and applied repeatedly

• There are hundreds of these patterns

Douglas C. Schmidt: Introduction to Design Patterns

Ehkä paras kilpailu mitä oon nähny. Palkinnot jaetaan sen perusteella, kuka lähettää rumiten C++:lla toteutetun laskimen. Järjestäjä kiitteli postauksessaan erityisesti osallistujia, jotka oli varmistanu että ohjelman kääntäminen vie vähintään 10 minuuttia. Kilpailutöiden arvostelu on vielä kesken.

OMGWTF Programming Contest

Worse Than Failure kuuluu mun lempilukemisiin. Siellä raportoidaan IT-maailman “parhaat” koodinpätkät, virheilmotukset ja työhaastattelut sekä muuta aiheeseen liittyvää. Esmes:

Classics Week: How Not to Parse Command Line Arguments

Pop-up Potpourri: Sixth Time is The Charm

Please Turn to Page F%